Parhaillaan käydään Sipilän hallituksen työllisyyttä parantavien toimien osalta keskustelua.
Lahdessa julkaistiin keväällä 2016 tilastotiedote työttömyyden tilasta kaupungissa. Työttömyysaste on jonkun verran pienentynyt viime vuoteen nähden, mutta edelleen Lahti on koko maan tilastoissa kolmen kärjessä. Tiedotteen mukaan Lahdessa oli samaan aikaan 1311 vapaata työpaikkaa. Miksi vapaat työpaikat ja työttömät eivät kuitenkaan kohtaa toisiaan?
Ajankohtaista teemaa käsittelee myös Sitran teettämä laaja tutkimus työelämästä ja tulevaisuuden työelämävalmiuksista (21.3.2016 uutinen). Tutkimus nostaa esiin verkostoitumisen, luovuuden ja empaattisuuden työelämävalmiuksina, joita työnantajat kaipaavat digitalisoituvassa maailmassa. Lisäksi tutkimus kirvoitti keskustelua TE-toimistojen tarpeista ja tavoitteista, koska vain 4% kertoi saaneensa työpaikan TE-toimiston kautta ja suurin osa työllistyi oma-aloitteisuudellaan sekä ottamalla yhteyttä itse työnantajaan.
Suurimmalle osalle kansalaisista on itsestään selvää käydä töissä, saada palkkaa ja maksaa veroja yhteiskunnan palvelujen hyväksi. Maamme perustuslainkin mukaan jokaisella on oikeus työhön. Valtion velkaantuessa olisi erityisen tärkeää saada työllistettyä ihmisiä ja pienennettyä työttömyysastetta. Onko meistä suomalaisista kasvanut hyvinvointivaltion hellässä huomassa ahneita ja laiskoja ihmisiä? Omalla kohdallani on ollut aina itsestään selvää, että työnteolla ansaitaan rahaa, jolla maksetaan eläminen.
Nuoren aikuisen työllistymisen esteistä
Olen saanut seurata lähietäisyydeltä, kuinka vaikeaa nuoren aikuisen on työllistyä. Syynä on ollut työnhakijan terveyden tila ja tukien tuoma tasainen tulo. Työllistämiskeikat ovat usein vastenmielisiä (ei toiveduunia) ja mahdollinen paperisota lyttää lopun mielenkiinnon. Työttömien terveydentila on iso haaste työllistymiselle, sillä työnantajat työllistävät mielellään vain kokopäivästä työtä tekeviä ja terveitä henkilöitä, välttäen mahdollisia sairaslomakuluja.
Onko yhteiskunnalle halvempaa pitää osa-aika työtä tarvitsevia kotona kuin työllistää esimerkiksi palkkatuella? Pidemmän päälle en usko näin olevan, ja toivon hallituksen tarttuvankin työttömien kouluttamiseen uudelleen ja osa-aikatyötä tarvitsevien palkkaamiseen samalla innolla kuin tukien leikkaamiseen.
Asenteissakin muutoksia
Miten työnteosta on kehittynyt hyvin polttava puheenaihe, miksi työttömät eivät hakeudu avoimiin työpaikkoihin ja kuinka opiskelu ei innosta nuorta työmarkkinoille? Hyvinvointivaltion asettamat raamit ovat joustaneet liikaa, ja asenne ”kyllä yhteiskunta huolehtii” on pesiytynyt liian hyvin 80-90-luvun sukupolveen. Onneksi asenne on muuttumassa ja nykynuoriso on aika monimuotoisesti ja globaalisesti ajatteleva joukko.
Byrokratia vaikeuttaa osa-aikaista työllistymistä
Ongelmana on myös Suomessa vallitseva byrokratia, joka ei anna mahdollisuuksia ihmisille työllistyä, silloin kun henkilöllä on omaa toimintakykyä heikentäviä tekijöitä joko henkisessä tai fyysisessä terveydessään. Työmarkkinoiden ja työttömien kohtaaminen kaatuu työpaikkojen pysyvyyteen ja palkkaukseen. Talouden epävarmuuden takia pitkiä työsuhteita ei työnantajat halua aina solmia ja epävarmuus nakertaa työllistymistä. Ehkä Sitran teettämä tutkimus herättää työnantajia ja mahdollisuudet työllistymiseen kasvavat. Näinhän on yhteiskuntasopimuksenkin jo todettu tekevän toteutuessaan. Kasvattakaamme lapsistamme globaalisti ajattelevia aikuisia, jotka huolehtivat yhteiskunnastaan maailmanlaaajuisesti, ilman oman navan tuijottelua.
Anu Koskinen, sosionomi (ylempi AMK) opiskelija
Tässä linkki Sitran työelämätutkimuksen tuloksiin
Ei kommentteja